Oma koneesta ensin päätti hajota emolevy. Pelastusyrityksistä huolimatta tuo vanha masiina on ihan roskiskamaa. Toivotatvasti kovalevyltä olisi kuitenkin pelastettavissa niin uudet sivut kuin kaikki muutin materiaalit. Varmuuskopioiden ottaminenhan on niin yliarvostettua puuhaa.

Sitten hajosi Blanco.

Aattona poika oksensi. Oli kuitenkin pirteä. Sitten kuvaan tuli satunnainen yskähtely. Levon jälkeen, kun koira innostui esimekiksi kotiin tullessa tai eteisessä hiluttiin valmiina uloslähtöön. Runsasta juomista on esiintynyt jo pidemmän aikaan. Välipäivien tortstain ja perjantain välinen yö olkin sitten niin yskän täytteinen, että perjantaiaamuna lähdettiin päivystykseen istumaan.

Pulssi oli 100, anaalit täynnä, eturauhanen suurentunut. Virtsa kovin kovin laimeaa, muttei seassa siittiöitä eikä verta, jonninverran puolustusjuttuja kuitenkin, jotta johonkin elimistö on aavistuksen reagoinut. Ei kuumetta, mutta hengitysäänet kovin raskaat. Koska olin antanut aamulla ruokaa ei verikokeita voitu ottaa. Päätettiin jatkaa seuraavana päivänä. Antibiootit ja kipulääkkeet aloitettiin heti

Launataina kun olin saanut tallityöt tehtyä kurvasin B:n kotoa kyytiin. Päästiin verikokeisiin. Maksa ja munuaiset ok, eikä tulehdusmerkkejäkään lievää nousua lukuunottamatta ollut. Pulssi 65, eli sillä hetkellä B:lle normaalin hidas lepotilassa (nukkui lekurin huoneessa odotellessaan pitkin pituuttaan lattialla). Perna tuntui käsikopelolla myös laajentuneelta. Koska hengitysäänet oli kuitenkin edelleen huolestuttavat alettiin kuvata keuhkoja. Ja voi mitä siellä onkaan.

Keuhkot on kovin kovin tulehtuneet, sydän iso (iso on koirakin!), imusolmukkeet välikarsinan alla suurentuneet, nestettä vasemman puoleisessa keuhkossa, sekä yksi epäilyttäämpi löydös, josta ei voida sulkea vielä kasvainta pois.

Keuhkojen tilaan nähden koiran pitäisi olla hyvin huonossa kunnossa, kuume pitäisi olla korkealla ja tulehdusarvojen hipoa pilviä. Jostain syystä B:n elimistö ei ole vain herännyt tappelemaan. Tiedä sitten onko tila kehittynyt niin hyvin hyvin hitaasti, että elimistö ei ole tajunnut reagoida. Koira on reipas ja pirteä, kantelee kotona luita ja palloa ja nuuskuttaa ulkona hajuja intensiivisesti.

Aloitettiin nesteenpoistolääkitys ja katsotaan miten hyvin vastaa antibioteihin. Ensi perjantaina otetaan kontrollikuvat.

Minä vain toivon, että antibiootit lähtisi puremaan eikä kaveri olisi päättänyt lähteä saappaat jalassa. Minun suurin ja vahvin, niin rakas.