Pitkästä aikaa päästiin tyttöjen kanssa lenkille. Kirpeä ilma, mutta aurinko paistoi ja käveltiin läpi uusi lenkkireitti. Sekin on varmaan vain väliaikainen tietyömaa läpi peltojen, kunnes saavat sen valmiiksi. Mutta siihen asti - nauttikaamme :).

Momo haisi hyvälle, Blanco olisi heti halunnut katsastaa Momon pyllyn. Äippä ei antanut ja muutenkin jotain huusi ja horisi - EI VEDETÄ! ei sitten vedetty.

Perkeleen perheen perhetapaamisen (Milli+Taotao) lenkillä annettu satikuti tuntui uponneen Taonkin pääkoppaan, sillä lenkistä pystyi jopa nauttimaan ja muutaman "hyökkään roikkumaan Momon niskavilloihin" - hetken sai ihan käskyllä lopetettua, ei roikkumalla hihnan jatkona.

Koska B ei päässyt tarkistamaan hajun lähdettä, päätti poika että nyt on käynyt niin onnellisesti, että se herkkupeppu on oltava tämä viehättävä neiti, joka asuu kanssamme samassa taloudessa. Niimpä B esitti taas kosioriittejänsä, leikkiin pyytäen Taoa ja rintaa röyhistellen - myös kummat pään nytkäytykset kuuluvat Blancon soidinmenoihin.

Julma maailma, Taoa ei napannut, mamma kielsi ja tytötkin erkanivat meistä Trillakadun kohdalla. Tara olisi tosin mieluummin tullut kyläilemään kuin mennyt kotia, mutta ei sekään saanut siihen lupaa.