Syksy on käsillä. Illat on viileitä ja vettä tulee useampana päivänä. Lauma on lisääntynyt kahdella takajalalla ja puolikkaalla hännällä. Tytön nimi on Amie Desiree Elite. Kesäkuun tyttöjä sekin, yksivuotissyntymäpäivää vietetään ensi kesänä 25.6. Kutsumanimeltään tyttö on Mella ja koira on sijoitettu Annan hellään huomaan Kirkkonummelle.

IMG_3483.JPG

IMG_3453.JPG

Vuoden viimeinen näyttelysessio Taon kanssa tehtiin Vantaalle, Let's go-näyttelyyn. Kuten Tao on väläytellyt parissa viimeisessä tapahtumakerrassa, lajissa kuin lajissa, että neiti ottaa ilon irti koko rahan edestä. Niimpä se oli kuin lapsi linnanmäellä lauantainakin. Epätoivoisena raastoin edellisenä iltana takut auki ja jo heti aamusta käsissä oli riemusta tirskahteleva Taotao. Ensin oltaisiin leikitty Piinan kanssa, mutta kun se ei sopinut, niin paikalle sopivasti saapui Milli. Joten Millin kanssa yritettiin tassunläiskytystä. Tämäkin keskeytettiin ja aloin kampausta tekemään. Taolle joka inhoaa yli kaiken harjaa, joten nytkin se oli lähinnä hyörivän koiran aloillaan pitämistä. Tässä vaiheessa Taoa kiinnosti enemmän jo Dieselkin kuin kauniina olo.

Kehässä esitettiin tavanomaiset liikkeet; hyppy, hyppy, pomppu, peitsaan hetken, sitten ravaan pari askelta ja taas voisin näyttää kuinka hienosti osaankaan pomppia. Kun normi liikerepertuaari laajeni ensimmäisen kerran jo seisottamiseen, Taon ollessa sitä mieltä että minun takajalkojahan ei tänään asetella vaan osaan pyöriä myös paikkallani itseni ympäri. Omistajalta nousi jo savu korvista, jonka käry varmasti haisi jo kehän reunoillekin. Tuloksena tuomarilta EH ja Aian jälkeen kilpailuluokan kakkonen. Jäädään kotiin kasvattamaan puuttuvia lihaksia ja sitä karvaa näyttelykuntoon ;).

Taunon mielentilasta johtuen sydäntäni lähinnä kylmäsi seuraavan päivän tokokoe. Jos nämä kusiaiset ei tytön pöksyissä asetu niin pulassa oltaisiin.

Aamulla vettä tihkui. Koepaikalla tihku muuttui kunnon vesisateeksi. Kusiaiset oli Taon pöksyissä heti alusta asti. Ylitsepursuavalla (ja hallitsemattomalla ?) suorituksella viihdytettiin yleisöä heti aamun toisena avoimen luokan kilpailijana. Tuomari oli kuitenkin meille useassa suorituksessa armollinen.

Paikallamakuusta lähti perusasennon ennakoinnista yksi piste.
Seuraaminen (kuten jokainen liikkeellelähtö) tapahtui Taon esitellessä taitoaan osata kävellä myös kahdella jalalla. Arvostelulomakkeessa seisoo kuitenkin yhdeksän.
Maahanmenoon vaadittiin tänään kaksi käskyä, lopputuloksena seiskan suoritus.
Luoksetulossa tyttö lähti vauhdilla, käsimerkistä koira nytkähti kuin sähköisku menisi koko kropan läpi, mutta vauhti ei hidastunut eikä pysähdystä tapahtunut, ennen kuin koira törmäsi ohjaajaansa iloisesti. Läpijuoksusta viisi.
Seisominen meni mallikkaasti, kun tyttö olisi vielä malttanut pysyä aloillaan ohjaajan käydessä koiran takana. Yhdeksän.
Noudossa repesi riemu, jota kehän ulkopuolella jo vähän jännitin. Tao reagoi kapulaan selkeästi palkkana. Heitin, koira oikeasti varasti noin sadasosan, koska etujalat kuopaisi jo lähtöä, kun minulla oli suu auki muttei vielä ääntäkään käskystä tullut ulos. Kapulalle juostiin kuin viitamaan piru, komea saalisloikka, kapula suuhun ja sen jälkeen suunta oli kohti kehäsihteerin telttaa. "Voi perse, mihin se menee?!" ehti käydä mielessä, kun koira korjasi kurssinsa ja päättäväisesti vauhtia lisäten juoksi taas iloisesti ohjaajansa päin. Irroitus tapahtui heti ja kestikin noin kaksi sekunttia, kunnes Tao täräytti itsensä kapulaan takaisin kiinni. Ohjaajan ensimmäinen (ja ikävä kyllä viimeinen) napakka käsky tässä vaiheesa koetta. Lopputulos kutosen arvoinen.
Kaukot menivät yllättävän hyvin. Istumiset tapahtui tikkana, sen sijaan ensimmäinen maahanmeno oli kyynärien osalta vajaa. Yhdeksän.
Estehyppyyn minulla oli suunnitelma antaa "istu" - käsky, kunnes koira on ensin kääntynyt kunnolla kuulolle. No koira hyppäsi, loistavasti leiskauttaen - kuin keskisormea aiemmille tekniikkamurheille näyttäen. Sen sijaan hypyn jälkeen ei tapahtunutkaan mitään kääntymistä ja kuulolle asettumista, vaan Tauno se vain jatkoi matkaansa. Hätäisesti oli huudettava "istu". Ensimmäisellähän se ei sitten tapahtunut, toisesta käskystä kyllä. Paluu yhtä hienolla hypyllä ja taas iloisesti ohjaajan mahaa vasten tumpsahtaen.Seitsemän saatiin lomakkeelle.
Kokonaisvaikutus kahdeksan.

Kakkostulos 153p. harmitti noin kaksi minuuttia ja sen jälkeen nauratti. Vastaisuudessa, kun koira on hyperaktiivisissa tiloissa, voisin kokeilla ihan napakoita ja reiluja käskyjä, tämän päiväisen kalman kalpeana piipittämisen sijaan :). Josko paketti ei rönsyilisi ihan näin pahasti.

Ja sadekin loppui, aurinko pilkahti - matkalla kohti työmaata.