kuvat: koni-

Eilen päästiin pitkästä aikaa hommiin, ihan ajatuksen kera. Viikon paras päivä sään puolesta myös suosi meitä. Treenissä oli ajatusta ja aivot. Nimeltä Terhi Multamäki.

Kyseessä oli SBryn kilpailutoimikunnan järjestämä teemapäivä ja aiheena oli pureutua esine-etsintään. Meitä oli lauma veteliä paikalla ja aamu alkoi Lahnuksen Shelliltä ennen auringon nousua.

Taolla on pohjalla hyvä esinemotivaatio, mutta ruututyöskentelyä tytön kanssa ei ole juurikaan harrastettu, lukuunottamatta satunnaisia ruutuun paiskomisia kerran vuodessa, josta sattumalta on noussutkin jotain ihan vain sen esinemotivaation tuloksena. Itse kouluttamista ei näissä ole varmaan juurikaan tapahtunut. Olin ajatellut, että sitten joskus, kun aiheen päälle saan itseni motivoitua aloitan mielikuvalla.

Tao pääsi siis tekemään esineruutuun ensimmäisen kerran oikean harjoituksen, mietityn sellaisen. Taolle tehtiin siis ensiksi mielikuva ja tyttö toimi kuin oppikirjasta ikään. Minun pikku sissi, joka on aina yhtä helppo. Toisella kierroksella tein taas sen saman virheen, mitä teen Taon kanssa aina uudestaan ja uudestaan - harppaan liian ison askeleen eteenpäin. Kun nyt kerta meni niin hyvin. Halusinkin laittaa esineet valmiiksi. Noh, ei siitä tullut muuta kuin tiukka käsky hetken juoksentelun ja yhden kepin tuonnin jälkeen, että koira pois ruudusta ja mielikuvaa on vahvistettava vielä paljon. Niimpä heti perään mielikuvat ja taas koira työskenteli mainiosti.

Vaikka Tauno onkin helppo, en silti pääse pohjien teosta näemmä yhtään helpommalla, vaikka sitä aina yritänkin. Laiska.

Päivä oli antoisa ja oli kaikki onnistuivat harjoituksissaan. Sain hyvän tsemppauksen nuutuneeseen marraskuun mieleen aloittaa esineruudunkin tekeminen. Ja tien mitä pitkin asia kannattaa juuri Taolle opettaa. Annu kun vielä lupasi potkaista minua joka kerta, kun vauvanaskelien sijasta yritän pituushyppyä harjoituksen vaikeuttamisen suhteen - niin hyvähän siitä tulee.

Iso kiitos kaikille!

ja päivän paras Annulle kiitos myös kyydistä!