Iltapäivästä nähtiin taas Humppaa, joka on parissa viikossa a) kasvattanut lisää tassujaan b) ylipäätään taas kokoaan järkälemäiseksi! Ensiksi Huligaani saapui Kirkkonummelle, jossa jo kaksi kertaa aiemmin kyläilleenä oltiin kuin kotonaan. Koska Ossi oli jättänyt juustoa kuppiinsa, kasvava pentu, aina nälkäinen Huligaani pisteli ne parempiin suihin. Sen jälkeen takapihalla mentiin rappusia - ylös ja alas sekä pelattiin Ossin palloilla. Palloja oli neljä ja varuiksi piti käydä etsimässä pehmoluukin sisältä, niin valinnanvara tuotti välillä vaikeuksia. Näytettiin myös miten helposti "pieni" pentu menee aidan ali naapurin puolelle, tätä oivallettua asiaa piti esitellä useamman kerran.

Koska Huligaanin mielestä naisilla on hiukset ponihännällä, sitä varten että "pieni" koiranpentu voi roikkua pompulassa, oli Huligaanin mielestä Ossillakin ponnari juuri tätä tarkoitusta varten. Ossi itse ei ehkä asiaa ihan niin paljon arvostanut.

Makoisilta unilta autosta piti vielä herätä Kilossa, koska sijoitustäti halusi nähdä mitä pentu sanoo vieraista paikoista, joten uusi kyläreissu oli edessä. Ovella vähän jännitti ja Taossa orastava pieni paskamaisuus teki siitä vähän epämukavamman kuin Ossista, mutta muuten oltiin taas hyvin sopeutuvaisia vieraaseen paikkaan. Koska Tao tykkäsi mieluummin leikkiä liian pomottavasti, vei muun asunnon tutkailu ja ennen kaikkea luut  ja reinot voiton mielenkiinnon antina. Taon ollessa hitusen mustasukkainen pentuun kohdistuvasta huomiosta, haki tyttö itselleen vetonarun leikkikaluksi, jos sillä saisi ihmisten huomion pennusta pois. Narun toista päätä Huligaanille tarjotessa, pentu tarttui siihen iloisesti ja kiskoi, mutta silloin heräsi Taossa jotain sellaista, mikä tuo kovaa riistävän kaipuun. Tao jäykistyi, löi hampaat yhteen naruun, naulitsi katseen pentuun ja murisi matalasti. Minä olen nähnyt sen "en vaivaudu edes riepottamaan rääpäle sua, vaan tiedä, että kaikille on olemassa paikkansa ja lelunsa" - sydäntä riistävä kaipuu on Blanco. Eikä Huligaanikaan lähtenyt kyseenalaistamaan moista tahdonlujuuden ilmentymää. Minä kun olen väittänyt, ettei Taossa ole hitunenkaan dominanssia. Tosin olen viime aikoina nähnyt näitä Blancon ilmentymiä tytössä monessa muussakin tilanteessa. Ei se neljä vuotta "jalajallallei-asenteella" elänyt pikkulikka selkeästi silmät ja korvat kiinni elänyt, vaan kyllä se on ratkaisumalleja ja oppeja apinoinut. Hyvässä kuin pahassa.

Toinen syy Huligaanin vierailuun oli koiraportin haku Matinkylään. Ei koskaan pitäisi manata edeltä käsin, että manaus ei tapahtuisi, mutta Ritan sohva on joutunut uudelleen muotoilun kohteeksi. Pentu siis pääsee tästen edes työpäivien ajaksi rajatuksi portin taakse sohvan kanssa eri tilaan. Jos uusi ruokatynnyri ei pelasta ruokasäkkejä, lienee seuraavaksi tie rautakauppaan munalukkojen ostoon, jotta kaapitkin on sen jälkeen Huligaanivarmat. 

Loppun vielä vähän Ossia, Humppaa ja Myyttiä aiemmalta kyläreissulta.