Aikaa on vierähtänyt ja jotain on saatu satunnaisesti puuhailtuakin. Maaliskuussa päästiin taas Marcin leikityskouluun, kun mies saapui Suomeen Mouhijärvelle treenaamaan.

Peppi osallistui perjantaina ja lauantaina. Liekö raskaan työputken jälkeen ohjaajan fiilis ei ollut ihan katossa ja kriittisyyskin painoi vähän päälle. Perjantain ensimmäinen treeni meni ohjaajan näkövinkkelistä ihan väärältä puolelta. Koiralta ehkä odotettiin liikaa ja Peppi parkaa hirvitti. Hirvistyksessään se sitten minusta tuli puruun ja taisteluun minun makuuni liian sekatilassa. Voi olla, että olen tosi kukkis mitä tulee Peppiin, mutta koetan edelleen aina varjella sitä tilanteilta joissa sillä ei minusta rohkeus riitä, ja yritän pitää sen mukavuusalueella. Mukavuusalue meille on se, että Peppi saa tuntea olevansa tilanteen herra ja sitä kautta rohkaistua ylittämään itsensä. Ei roikottaa sitä rotkon reunalla, jossa sen epävarmuus kompensoituu terävyyden kautta.

Toisaalta toiveenani oli saada työstettyä sen saalisalueita auki ja sitä kautta päästä itse vähän eteenpäin. Suoraan sanottuna kihisin harmia ensimmäisen reenin jälkeen.

Homma käytiin läpi ja toiveeni koiran painostamisen sijasta yrittää saada se ennemminkin hilipatijallaa-saalistamaan täytettiin. Seuraavalla kierroksella koirasta näki, miten se rentoutui ja oli selkeästi parempi ja sen oli mukavampi olla.

Näillä mentiin lauantaikin samaan syssyyn ja lauantain viimeisessä treenissä Peppi ylitti itsensä ja löysi itsestään sisäisen pienen pippurisen taistelijan ja teki töitä varmasti. Näin ollen viikonloppu treenin suhteen meni eteenpäin ja koira kasvoi. Mutta koska kriittiselle linjalle oli lähdetty niin toki kotimatkalla tuli ajateltua monenmoisia asioita, joita tulisi työstää koiran aktiivisuudesta versus maalimiehen aktiivisuus alkaen. Näistä onkin sitten käyty mielenkiintoisia jälkipuinteja aina analyysikaveriksi lähtevän Tiinan kanssa, joka saa minutkin puntaroimaan asioita muiltakin kannoilta.

Perjantain ja lauantain välinen yö vietettiin Scandin Rosendahlissa, Tampereen Pyynikissä. Ja voin lämpimästi suositella kaikille koirallisille, palautti uskoni parin hutilaukauksen jälkeen taas hotelleihin. Vaahtokylpy siiderin kanssa rentoutti mukavasti reenin jälkeen. Peppi sai kokea ensimmäisen hotellivierailunsa, joka jännitti sen verran, että Annalta lainattiin sitruunapanta. Peppi oppi nopeasti, että pitää haukkua hiljaa niin panta ei reagoi. Äänekkään persoonan lisäksi minua mietitytti pääsenkö syömään ja suostuuko Pep jäämään hotellihuoneeseen. Tao oli toki matkassa mukana vanhana ja viisaana näyttämässä esimerkkiä. Tämän asian suhteen sain huokaista, Peppi on kasvanut läheisriippuvuudestaan näemmä jo siten, ettei se murehtinut poistumistani millään muotoa vaan veti sikeitä tyytyväisenä. Kingsizevuoteeseen mahduttiin myös kaikki kolme erinomaisesti.

Viikonloppuna nähtiin myös muita pikkumustia; Kipinä, Ruuti, Jaska, Miina, Hiro ja Tete ! Ihanaa oli nähdä sisaruksia, mukavaa että lähditte mukaan. Kuvia on facebookissa liuta - kiitos Pipsalle ja Hennalle Pepin kuvista sekä Nooralle ja Pialle videoista.

Pian videoita tästä linkistä:
http://www.youtube.com/user/tarajamomo#grid/user/CC55F344B743C5C7

Peppi pääsi kontrolliin myös heti viikonlopun jälkeen, kun omat sticksaukset näytti kolmatta päivää viitosta. Aika heitto noissa tuntuu tulevan, koska 5 ph on liian alhainen ja kontrollissa se paljastui 6,5:ksi, joka niin ikään on erinomainen ja kiteet olivat tiessään. Samalla saatiin rokotukset. Hyvä näin.

Sen lisäksi on edelleen tiistaisin tokoiltu. Niistä mainittavimmat on Pepin mielentilan saaminen pikkusievästä joka solulla töitä tekeväksi seuraamisessa. Tässä auttoi haukuttaminen kivasti. Myös leikki on ollut paremmin auki, kun sen on ottanut taas vähän asiakseen. Jopa yksi lelupalkkatreeni on saatu onnistumaan (pieni hetkiä, mutta niin suuria tunteita monen epäonnistumisen jälkeen). Seisomista on työstetty ja hyppyäkin aloitettu ottamaan mukaan harjoituksiin.

Taon tavoite talvikaudelle oli saada tunnariin tolkku. Ettekä voi uskoa miten hyvältä tuntui, kun edellisenä tiistaina Tao teki täydellä rivillä täydellisen tunnarin! Nyt kun tekisi mieli lähteä kokeilemaan kantaako kaikki työ kokeessa - juoksu taitaa pilata niiden osallistumisen kevään osalta, jollei nyt parin viikon sisään joku äkkilähtö ilmaantuisi siedettävän matkan päähän.

Muuten me haluttaisiin eroon lumesta, umpijäisistä lenkkiteistä, lätäköistä, märkyydestä, harmaudesta - kevät ja lisää plusasteita pyydetään.