Tänään Peppi täyttää kuin varkain kaksi vuotta. Briardimaiseen tapaan pikkulikka on kahdesta täydestä vuodesta huolimatta vieläkin ihan lapsi. Edelleen kylkimyyry on paras tapa nukkua, eikä se muiden tavoin tunnista olotilaa: kuumuus. Siinä missä muut ovat jo aikaisemmassa iässä siirtäneet lämpöpatterinsa lattialle, Peppi kaivautuu peiton alle ja pysyy siinä koko yön.

Peppi pääsi paimentamaan Somerolle viime viikonloppuna briardimaisessa seurassa ja hauskaa taas oli! Kaikessa vaikeudessaan se on kuitenkin niin mielenkiintoinen laji, eritoten tuodessaan koirasta aina niin uusia piirteitä esille. Jos viime kerralla liikutuin Pepin äärettömän hienosta tavasta pitää etäisyys ja käyttäytyä kauniisti, niin tällä kertaa saikin sitten jo huutaa perkeleitä.

Kun touhu oli yhden kerran verran tutumpaa, koiran rohkeus porsastella oli suurempaa. Joskin hallitsemattomasti se ei siellä itseään toteuttanut vaan edelleen kuunteli käskyjä, mutta ohjaajan piti olla tarkempi ja ennakoida asioita. Peppiä on kiva katsoa kuitenkin paimenessa, koska siellä sitä ei vaivaa samat asiat kuin muissa lajeissa. Lampailla koira on vietissään, eikä se koe juurikaan laskuja edes paineen alla vaan pyrkii koko ajan kohti työtä. Siinä missä totttiksessa näitä kuolemia voikin sitten tulla. Aina jälkikäteen sitä miettii kuinka tämän puolen saisi ulos kaikessa tekemisessä.

Seuraavaa kertaa odotetaan taas innolla :)

Pian kuvaamat videot (kiitos!) salasanan takana täällä:
http://karvamopot.1g.fi/kuvat/Videot/

Salasanan saa pyytäessä.

Rutistus ja virtuaalikakkua T-pennuille !!