Uusi koti on täällä:
http://turrit.wordpress.com/

Kesäkuu livahti kesälomineen ohi ja yht'äkkiä heinäkuukin vaihtui elokuuksi. Kun vielä vuodatus oli useamman viikon rikki, ja kuvat elokuusta 2009 eteenpäin ovat hävinneet, on jäänyt useampi hetki ylöskirjaamatta. Blogi muuttaa yhtä lailla edellemainitun tähden jossain vaiheessa muualle. Mutta muistellaan niitä nyt. Kesäkuu lopetettiin Oulussa briardien erikoisnäyttelyssä, tytöt oli ilmoitettu sekä tokomestikseen että näyttelyyn. Aamu aloitetttiin tottelevaisuudella, joka ei tällä kertaa ollut kummallakaan tuloksen arvoinen. Pepin tyystin opettamattomat liikkeet tiedettiin jo etukäteen, mutta livistäminen paikkamakuusta oli yllätys. Kaiken kaikkiaan olin kuitenkin tyytyväinen Peppiin kehässä sen suhteen, että tyttö pysyi läpi kokeen iloisena.

Pep
Paikalla makuu 0
Seuraaminen 9
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8,5
Luoksetulo 0
Seisominen seuraamisen yhteydessä 0
Noutaminen 7
Kauko-ohjaus 0
Estehyppy 6
Kokonaisvaikutus 9
yht. 70 pist.

Tao sen sijaan olisi voinut yrittää vähän paremmin, mutta sillä mennään mitä sinäpäivänä saadaan. Istumisen koira makasi, joka osittain saattoi johtua että annoin koiralle paikkamakuun jättäkäskyn epähuomiossa. Luoksetulot pysäytin liian kaukana merkeistä ja kun koira vielä valui ei tästäkään pisteitä herunut, myös loppuasennossa oli jotain parannettavaa. Ruudussa koiran tassut jäivät ulkopuolelle ja ohjatussa se päättikin tarjota sinnikkäästi uudelleen ruutua. Kaukot taas ties kuinka monella lisäkäskyllä.

Tao
Istuminen 0
Paikkamakuu 7,5
Seuraaminen 8,5
Zeta 8,5
Luoksetulo 0
Ruutu 0
Ohjattu 0
Metallinouto 10
Tunnistusnouto 7
Kauko-ohjaus 5
137 pist.

Näyttelykehään asteli ensin Peppi, joka juoksi elämänsä ensimmäistä kertaa useamman koiran kanssa kehässä. Vastoin ajatuksiani Pep pysyikin jopa välillä ravilla. Koira myös omalta osaltaan ylitti itsensä arvostelussa, antaessaan tuomarin koskettaa itseään ilman rimpuilua. Laatuarvosana oli H ja arvostelun mukaan (joka ei kestänyt pesukonetta) koirassa saisi olla vähän kaikkea enemmän; itsevarmuutta, päätä, luustoa ja runkoa. Eikä se kauhean metsään mennyt, vaikka itse en ylettömän raskaista koirista pidäkään ja runko tulee iän myötä.

Tao osallistui elämänsä ensimmäiseen veteraaniluokkaan ja esitti itsensä tyylilleen uskollisena - melko kurittomasti. Tällä tyttö saavutti erin, ilman sa:ta ja oli VEK2:nen.

"8 years. Black bitch. Head could be little bit stronger. Stop a little bit pronounced. Scissor bite. Nice dark pigments & dark eye. Adequate neck. Shoulder little straight, but nice lenght of upperarm. Good depth of chest. Excellent coat texture. Adequate rear angulation. Correct lenght of tail. Nice level topline. Moved well when settled. Bich of nice type & shape"

Heinäkuu startattiin paimentamalla Toimivien bortsujen kanssa Pepin kera ja Tao on jatkanut tokotreenaustaan ahkerasti - sinnikkäästi sitä on ilmoiteltu myös kokeisiin, vaikka kaukot ehkä eniten ovat yhä vain epävarmat liikkeenä.

Kaksi edellistä viikonloppua vietettiin semmoissa Anun kouluttamana ja Petikossa opeteltiin leikkimään, joka oli aika huippu aihe (opi leikittämään koiraasi-teemalla), josta itsekseni mietin että ei se ole aina niin yksinkertaista. Peppikin on osallistunut aika-ajoin erilaisiin leikityspäiviin jossa maalimies on leikittänyt koiraa, nyt kun katselin ja yritin imea tekniikkaa itseeni - ajattelin että olisi jo aiemmin pitänyt itseasiassa opetella leikkimään itse (ei niin että joku muu leikittää). Rautalankaa on kuitenkin taas väännetty ja nyt sitä täytyy yrittää sisäistää.

Semmakuvia täällä:
http://karvamopot.1g.fi/#/kuvat/tottissemmat/

Samaan harjoituskimaraan otin itseäni niskasta kiinni ja Peppi sai tehdä kevään, kesän ties mistä asti - ensimmäisen jäljeen. Peltoon kylvin sille lihapullaa noin 30:lle askeleelle. Yllätyksekseni koira ei häiriintynyt muista, ei keskeytellyt työskentelyään katsellakseen taivaan lintuja ja oikeasti söi. Vauhti oli edelleen hidas, eikä siinä into pauku, mutta tälle pohjalle ylipäätään rakentamisen aloittaminen tuntuu jo mahdolliselta. Häiriöherkkyyteen lienee osoittain auttanut ikä, kokemukset kuin se että tottiksessa tätä on nyt työstetty paljonkin.

Tehdään muutama lisää ja katsotaan mihin se vie.

 

 

 

 

Peppi ja Tao pääsivät viettämään aattoa uimalla Halkolammessa ja lenkkeilemällä Luukissa. Peppikin hakee nykyään keppiä vedestä, vaikka uimakoulu tarvitsisi part2:sen. Tyylinäytteellä ei Pepin uimataito ihan juhli.

Lauantaina tytöt kävivät aamulenkittämässä Nönöä ja Putua. Putu ja Peppi löysivät kaikki kuraojat ja saharassa juostiin turrien kiihdytysajot. Taokin osaa nykyään juosta sakissa ilman, että Nönöä tarvitsee tasaisin väliajoin tirvaista käsilaukulla. Putua kuitenkin vähän varjeltiin eikä se saanut osallistua ajoihin.

Saharan hiekat huuhdeltiin radioniemen rannassa ja lenkiltä palasi väsynyttä, mutta onnellista nelijalkaista.

http://karvamopot.1g.fi/kuvat/Juhannusjuoksut/

Sunnuntai vietettiin Somerolla. Viikkolla syntynyt päähänpisto siitä, että Peppihän voisi osallistua juhannusrancheihin johti siihen, että Pep kävi suorittamassa juhannuskisojen 1 - luokan radan. Tuomari oli lempeä ja luokan neljän koiran kanssa käytiin tiukka kisa :P . Rata koostui seuraavalaisesti ja pisteitä oli jaossa max 80p: häkistä ulos (max 20p) - portti (max 10p) - kuja (max 10p) - portti (max 10p) - laidunnus (max 10p) - häkitys (max 20p). Aloitus ei ihan sujunut meiltä ohjaajan unohtaessa sulkea portin ja siihen palatessa häkitimme samalla pari lammasta, eli periaatteessa Pepin olisi pitänyt saada tuplapisteitä, koska se suoritti ensimmäisen osion kahteen kertaan :D . Muuten yllättävää kyllä koira pysyi rauhallisessa mielentilassa, ehkä liiankin, sen keskittyessä etenkin ensimmäisen portin jälkeen paskan syöntiin. Saatiin koira kuitenkin mukaan sieltä ja kohtuullisella vauhdillakin.

Pepin tavoite, päästä rata läpi saavutettiin kuitenkin. Ja vielä nopeasti. Ei se ihan mahdotonta ollutkaan, vaikka rata itsessään oli lastenleikkiä verrattuna kakkos- ja kolmos luokkalaisiin. Pepin pisteillä 10/8/10/9/10/16 yht. 63 (/80) oltiin neljänsiä! :D

http://karvamopot.1g.fi/kuvat/Juhannuspaimenet/

 

Kesäkuun ohjelmistoa on kahlattu sinnikkäästi läpi sen startatessa turrileirillä Keuruulla. Leiripaikkana toimi Nyyssänniemen leirintäalue ja paikka tarjosi kelpuulliset leiripuitteet. Toki minun leirini pelastaa jo oitis rantasauna ja jonkinlainen lätäkkö (helpot kriteerit), myös palvelu saa kehut osakseen.

Kouluttajiksi saapuivat Anu ja Johanna, ja tyytyväisistä ilmeistä päätelleen, osallistujille jäi kaiketi oppeja kotiin vieteväksikin. Peppi oli Anun ryhmässä ja jatkoimme keskittymistä siihen, että likka kääntäisi häiriöstä ottavansa paineen minuun. Hauskaa oli, vaikka välillä lapiota etsittiinkin montun kaivamiseen ja betonisaappaita suunniteltiin ;) .

Piti treenata Taokin, mutta valmistautuminen kokeeseen jäi suunnittelun asteelle. Hätäisesti edellisenä iltana käytiin tekemässä ruutu ja ohjattu. Heikolla valmistautumisella haettiin lisätreenilappu Vihdistä 16.6.2012, tuomarina Hannele Pörsti.

Istuminen ryhmässä 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen 9
Zeta 7
Luoksetulo 8
Ruutu 9
Ohjattu 0
Metalli 8
Tunnari 7
Kauko-ohjaus 0
211p. EVL3

Paikallaolot on kehittyneet koe koelta, Tao istuu aika varmasti jo. Vapaana seuraaminen oli ok, mutta sen jälkeen vire lähti laskemaan kuin lehmän häntä. Liikkeestä istuminen on mennyt viime aikoina myös treenissä seisomiseksi, ja zetassa annoin siihen heti perään tuplakäskyn. Ilman tätä istumista tuskin olisi lauantainakaan tapahtunut. Luoksetuloon jätettäessä koira vaati kaksi maahan käskyä, muuten hyvä luoksetulo. Ruudulle mentäessä merkki oli haluton ja huono, itse ruutuun meno vauhdikas ja nyt paikanhaku erinomainen, loppusosa ok. Ohjatussa edelleen haluton merkille meno, mutta vauhdikas nouto, jonka paluussa Tao bongasi keskikapulan ja meni ihmettelemään edellinen suussaan sitä... kolme tuo käskyä nollasi liikkeen. Metalli hyvä, hypyssä ei tällä kertaa ollut ongelmia. Tunnistusnouto hyvä, tosin luulin koiran ottaneen väärän ja roplasin luovutuksen tiputtamalla kapulan maahan, ja jätin vielä kehumatta huomatakseni että ihan oikean se sieltä toi! Kaukot tarvitsevat sitten jo jonkinlaisen ihmeen treenivinkiksi, tällä kertaa taas useampi asennonvaihto tuplakäskyillä ja kun yksi seisominen meni istumiseksi ei pisteitä heru. Kalliita liikkeitä, kun 70 pistettä paukkuu pois noista kahdesta nollasta.

Tänään sitten ajeltiin taas aamusta Somerolle (kuola valuen erinomaista aamupalaa odottaen). Turrit olivat tälle kertaa yhdessä paimentamassa, vuorossa oli enemmän treenanneiden päivä ja olipa ilo katsoa! Päivään jännitystä toi Nönön ohjaus ja pakko se on taas sanoa toisten koiralta on paljon helpompi vaatia kuin omaltaan :D . Nönö kuitenkin oli oiva oppilas, vaikka verissäpäin sen palautinkin :P omistajilleen. Kolme kierrosta mentiin ja kaksi ensimmäistä rataharjoituksia, ja jumantsuikka! olen Peppiin tyytyväinen. Kerrankin ei tarvinnut ajaa itkupotkuraivareissa kotiin. Viimeinen kierros pellolla, jossa tosin varmaan Someron keskustakin tiesi meidän olevan metsänojantiellä... kun ohjaajan äänipalkeet avautuivat. Noh, koira kai palautteli itsensä pilkunviilaustreenistä ja koska ensimmäistä kertaa kahdella ensimmäistä kierroksella mentiin sinne minne halusin - ei lopun eläväisyys päässyt mieltä tummentamaan.

 

 

 

Tahti alkaa selkeästi kasvamaan harrastusten parissa ja kesäkuun jokainen viikonloppu on pyhitetty jollekin turritapahtumalle. Kalenterin väliin on sorvattu aikaa kaikelle, kohta ei tarvitse sorvata niin paljoa - sillä laskurissa on enää neljä vuoroa kesälomaan, JEE!

Anne ja Mara haki Espoosta vauhtia toukokuun paimenpäiväänsä ja Pian kanssa vietiin koko sakki Luukkiin tottistelemaan. Peppi sai tehdä metristä ja vähän noutoa, muut menivätkin sitten kaikki esteet. Taolle alkuun oli tarkoitus tehdä ruutu ja ohjattu, vain huomatakseni ettei keltaiset ruutymerkit erotu voikukka paljouden seasta ja punainen merkki vihreällä pohjalla - on mahdoton.

Tao on saanut jatkaa EVL projektiaan ja viime kertaiset treenit on olleet ihan huippuja! Kiitos kanssatreenaajille Tiialle ja Suville. Vahvasti alkaa vaikuttaa, että tytsy hahmottaa jo halutut liikkeet oikein. Peppi on jatkanut häriötreenejään, sangen ailahtelevaisella tasolla. Kai Peppikin kuitenkin on edennyt - sitä ei itse samalla tavalla näe, kun koiran kanssa on koko ajan.

Paimentamaan Peppi on myös päässyt ja jopa Taokin viikolla iltatreenissä pääsi aitaukseen. Hauskaa oli huomata, että kylläpäs kiinnostaa ne lampaat Taoakin. Eilen oli yhdistyksen paimenpäivä ja hauskaa oli nähdä taas uusia lajinkokeilijoita, toki niitä vanhojakin!

http://karvamopot.1g.fi/kuvat/Turreja+paimenessa/