Ajeltiin iltapäivällä Ritan ja Myytin kanssa tallin kulmille tarpomaan jäljet. Olipa kiva päästä helppokulkuisempaan (ja litimärkään) kangasmetsään ryteikköjen jälkeen.

Tauno sai suht' pitkän jäljen, jossa oli tavallisten keppien lisäksi muutama kulmalista namilla täytettynä. Janalla eteni hyvin, mutta ensin taas paineli takajälkeä, ihan sanalla ja kehulla koiran sai ympäri ja oikeaan suuntaan. Eka keppi oli kulmalista ja ilmaisikin sen hyvin. Traktoriura aiheutti pienen jäljeltä hukkumisen, mutta koira korjasi itse, toinen keppi niin ikään ilman apuja. Hyvä kulma ja taas keppi ilman apuja. Sieltä mentiin jyrkkää rinnettä ylös, joka niin ikään sujui hienosti, neljäs keppikin ilman apuja, mutta sitten viides meinasi jäädä matkan varrelle. Alaspäin laskeuduttiin ja viimeinen kulma meni aika laajoilla kaarroksilla, mutta koira pääsi loppuun, joskin kerran otin sen sivulle ja laitoin haahuilun jälkeen keskittyneemmin uudestaan jäljelle ja vika keppikin saatiin ylös näin ilman puuttumista. Vauhdikastahan se meno ja sillä lailla koira on epävarma ettei liinalla sovi puuttua tekemisiin turhan päiten, mutta hyvin se taisteli tiensä loppupätkän kaatuneiden puiden lomassa, vaikka liina välillä vähän jäikin kiinni maastoon.

Myytti sai kaksi jälkeä, joista ensimmäinen oli Ritan tekemä ja toinen minun tekemä. Myyttikin suoritti jälkensä hyvin, joskin minun tekemälle kuului jostain koiranhaukuntaa ja sitä piti pariin otteeseen kuulostella.

Pitääpä ottaa pian uusiksi :).